Ravintolan alv 2026: ruoka 13,5 %, alkoholi 25,5 % ja mitä se tarkoittaa käytännössä

Arvonlisävero on muuttunut suomalaisessa ravintolassa tiheämpään tahtiin kuin menu: yleinen kanta nousi 25,5 prosenttiin syyskuussa 2024, ja vuoden 2026 alussa ruoan sekä ravintola- ja ateriapalveluiden kanta laski 14 prosentista 13,5 prosenttiin. Samaan aikaan alkoholin tarjoilu verotetaan edelleen yleisellä kannalla, joten yhden illallislaskun sisällä elää kaksi eri veroprosenttia. Ei ihme, että moni ravintoloitsija laskee katteitaan vanhoilla luvuilla tai tilittää veroa varmuuden vuoksi väärästä summasta.

Tämä opas käy läpi ravintolan arvonlisäverotuksen vuonna 2026 käytännön tasolla: mitkä kannat koskevat mitäkin myyntiä, miten sekalasku jaetaan, mitä kuitilta vaaditaan, milloin pieni ravintola ylipäätään on alv-velvollinen ja miten pidätetty varausmaksu käsitellään. Verotus on tilitoimiston heiniä, mutta perusteet kannattaa ymmärtää itse, sillä alv istuu jokaisessa hinnoittelupäätöksessäsi. Ja koska verot lasketaan myynnistä, joka salissa oikeasti toteutuu, muistutamme jo tässä kohtaa mielellämme, että provisioton varausjärjestelmä ravintolalle pitää huolen siitä, että verotettavaa riittää: jokainen varaus tulee suoraan sinulle, ilman välikäsien siivua.

Ravintolan alv-kannat vuonna 2026

Verohallinnon ajantasainen kantataulukko on ravintoloitsijalle tiivistettynä tällainen:

Aikajana viime vuosilta selittää, miksi verkossa kiertää niin paljon vanhentunutta tietoa: 1.9.2024 yleinen kanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin, vuoden 2025 alussa joukko palveluita (muun muassa kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut ja majoitus) siirtyi 10 prosentin kannasta 14 prosenttiin, ja 1.1.2026 tuo alennettu 14 prosentin kanta laski 13,5 prosenttiin. Ravintolan arjessa tärkein muutos on viimeisin: sekä keittiösi myynti että raaka-aineostosi ovat vuoden 2026 alusta 13,5 prosentin kannassa. Jos hinnoittelulaskurisi tai taulukkosi laskee yhä 14 tai 24 prosentilla, päivitä se nyt.

Sama kanta paikan päällä ja mukaan: suomalainen erikoisuus

Suomessa ravintolatarjoilu ja ruoan mukaanmyynti ovat samassa 13,5 prosentin kannassa. Se kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä: monessa Euroopan maassa paikan päällä nautittu ateria ja mukaan pakattu annos on verotettu eri kannoilla, mikä on tuottanut loputonta rajanvetoa siitä, muuttuuko vero, jos asiakas syö hampurilaisen terassilla vai kadulla. Suomalainen ravintoloitsija välttyy koko kysymykseltä: sama annos, sama vero, söi asiakas sen missä tahansa.

Käytännön seuraukset kannattaa silti tuntea:

• Noutoruoka ei vaadi erillistä kassakäsittelyä verokannan osalta: lounasbuffet, annos mukaan ja kotiin tilattu ruoka ovat kaikki 13,5 prosentin myyntiä.
• Kotiinkuljetuksen kuljetusmaksu on eri asia kuin ruoka. Jos veloitat kuljetuksesta erikseen, sen alv-käsittely kannattaa varmistaa tilitoimistolta ennen kuin lyöt hinnat lukkoon.
• Alkoholi ei seuraa ruokaa mukaanmyynnissäkään: vuoden 2026 heinäkuussa voimaan tullut alkoholilain uudistus avaa ravintoloille alkoholin kotiinkuljetuksen luvanvaraisesti, mutta verokanta on sama 25,5 % kuin tarjoilussa.

Miten sekalasku jaetaan, kun ruoka ja viini ovat eri kannoissa?

Tässä se osuus, joka tekee ravintolan alv:stä oikeasti työlästä. Kun pöytäseurue syö illallisen ja juo pullon viiniä, laskulla on kahta eri verokantaa, ja kirjanpitoon kummankin myynti pitää eritellä omalle rivilleen. Esimerkki illallisesta kahdelle:

Huomaa epäsuhta: viini on alle puolet laskun summasta, mutta siitä tilitetään enemmän veroa kuin ruoasta. Juuri siksi ruoan ja alkoholin katteet lasketaan erikseen, minkä kävimme laskukaavoineen läpi ravintolan hinnoittelun oppaassa.

Kolme käytännön sääntöä sekalaskuihin:

• Anna kassajärjestelmän tehdä jako. Jokaiselle tuotteelle oma verokanta tuoterekisterissä, jolloin jokainen kuitti ja päiväraportti erittelee myynnin kannoittain automaattisesti. Käsin tätä ei kannata edes yrittää.
• Alkoholittomat juomat kuuluvat ruoan kantaan. Limonadit, mocktailit ja alkoholiton olut ovat 13,5 prosentin myyntiä, joten baaritiskinkin tuotteet on syytä ryhmitellä oikein.
• Kiinteähintainen paketti pitää silti jakaa. Jos myyt pikkujoulumenun juomineen yhteen hintaan, kokonaisuus jaetaan kirjanpidossa eri kantojen kesken. Jakoperuste kannattaa sopia tilitoimiston kanssa etukäteen, ei jälkikäteen tammikuussa.

Kuitti ja kassajärjestelmä: mitä laki oikeasti vaatii?

Suomessa ei ole lakia sertifioiduista tai fiskaalisista kassajärjestelmistä, toisin kuin monessa muussa maassa (esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa kassalaitteille on omat sertifiointivaatimuksensa). Mikä tahansa kassajärjestelmä, joka tuottaa lainmukaisen kuitin ja luotettavan kirjanpitoaineiston, kelpaa.

Se, mikä laissa on, on kuitintarjoamisvelvollisuus: laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa (658/2013) velvoittaa tarjoamaan asiakkaalle kuitin, kun maksu suoritetaan käteisellä tai siihen rinnastettavalla tavalla, kuten maksukortilla. Kuitin tietosisältö on määritelty laissa, ja ravintolan kannalta olennaisin vaatimus on juuri verojen erittely: kuitilta on käytävä ilmi suoritettu maksu ja arvonlisävero verokannoittain, mikä palauttaa meidät edellisen luvun sekalaskuihin. Valvonnasta vastaavat Verohallinto ja poliisi yhteistyössä, ja kuittipakko on osa harmaan talouden torjuntaa: ravintola-ala on sen perinteistä valvonta-aluetta.

Käytännössä siis: älä osta "sertifioitua kassaa", koska sellaista vaatimusta ei ole, mutta varmista, että kassasi erittelee kannat oikein ja että jokainen asiakas saa kuitin tarjolle myös kortilla maksaessaan.

Milloin ravintolan pitää rekisteröityä alv-velvolliseksi?

Alv-rekisteröinnin raja on 20 000 euroa: rekisteriin ei tarvitse hakeutua, jos sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihto jää enintään 20 000 euroon. Toimivalle ravintolalle raja on lähinnä teoreettinen, sillä 20 000 euron vuosimyynti tarkoittaa reilun 50 euron päivämyyntiä, mutta se koskettaa kahta ryhmää: aloittavaa yrittäjää ensimmäisinä kuukausina ja hyvin pienimuotoista toimintaa, kuten pop-up- tai kotiruokamyyntiä.

Aloittavan ravintoloitsijan kannattaa lähes aina hakeutua alv-rekisteriin heti, vaikka raja ei vielä ylittyisi: rekisteröitynyt yritys saa vähentää ostojensa arvonlisäveron, ja ravintolan perustamisvaiheessa keittiölaitteisiin, remonttiin ja kalusteisiin sitoutuu isoja summia, joiden alv jäisi muuten omaksi kuluksi. Alv-ilmoitukset ja maksut hoidetaan OmaVerossa, ja ilmoitusjakso on liikevaihdon mukaan kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi. Koko perustamisen lupa- ja rekisteripolun kävimme läpi ravintolan perustamisen oppaassa.

Meneekö pidätetystä varausmaksusta alv? Ei yleensä, mutta rajanveto on tarkka

Yhä useampi suomalainen ravintola perii sesonki-iltoina varausmaksun tai no-show-maksun, ja niiden alv-kohtelu yllättää monet. Kun asiakas saapuu ja varausmaksu hyvitetään laskusta, kyse on tavallisesta ennakkomaksusta, josta arvonlisävero tilitetään normaalisti. Mutta kun asiakas peruu varauksensa ja summa jää ravintolalle, Verohallinnon ohjeen (A122/200/2015) mukaan pidätetty määrä on vahingonkorvauksen luonteinen erä, joka jää arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Ohje nojaa EU-tuomioistuimen ratkaisuun C-277/05 Société thermale d'Eugénie-les-Bains, jossa hotellin pidättämä käsiraha katsottiin korvaukseksi peruutuksesta, ei vastikkeeksi palvelusta.

Rajanveto on kuitenkin aidosti hienosyinen: lopputulokseen vaikuttaa muun muassa se, perustuuko veloitus sopimuksen purkamiseen vai pidetäänkö sitä yhä vastikkeena varatusta palvelusta, ja alun perin ennakkomaksusta tilitetty vero voi vaatia oikaisun. Sovi kirjauskäytäntö tilitoimistosi kanssa ennen ensimmäistä pidätettyä maksua, älä sen jälkeen. Itse maksujen juridiikan, kohtuulliset summat ja ehtojen muotoilun olemme purkaneet perusteellisesti varausmaksuoppaassa.

Alv ja hinnoittelu: kolme muistisääntöä

Verokannat eivät ole vain tilityskysymys, vaan ne istuvat jokaisessa hintapäätöksessä:

• Kate lasketaan aina verottomasta hinnasta. 17 euron annoksesta sinulle jää 14,98 €, ja 9 euron viinilasista 7,17 €: sama menuhinta tuottaa eri katteen, koska kanta on eri.
• Lounasmarkkinaa ohjaa lounasedun katto, ei alv. Verohallinnon ravintoetu toimii vuonna 2026, kun aterian hinta on 8,80–14,00 euroa, ja lounassetelit sekä -saldot on mitoitettu samaan haarukkaan. Lounasseteli- ja mobiilimaksut ovat sinulle normaalia 13,5 prosentin myyntiä.
• Kannan lasku ei velvoita laskemaan hintoja, mutta se näkyy katteessasi: 14 prosentista 13,5 prosenttiin siirryttäessä samalla verollisella menuhinnalla veroton myyntihintasi nousi hieman. Pieni ero, mutta koko vuoden myynnin yli ihan oikeaa rahaa, ja hyvä hetki ajaa hinnoittelulaskelmat kerran ajantasaisilla kannoilla.

Loppuun rehellinen huomio omasta tontistamme: varausjärjestelmä ei laske alv-tilityksiäsi, siihen tarvitset tilitoimiston. ViteUneTablen tehtävä on varmistaa, että tilitettävää syntyy: ilmaisversio ottaa varaukset vastaan ympäri vuorokauden ilman provisiota, ja Pack Standard (29 € (alv 0)/kk) lisää automaattiset vahvistukset ja muistutukset. Ja kyllä, huomasit oikein: myös meidän hintamme ilmoitetaan alv 0 -muodossa, koska ostajana olet yritys ja vähennät arvonlisäveron joka tapauksessa.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on ravintolaruoan alv vuonna 2026?

Ruoan sekä ravintola- ja ateriapalveluiden arvonlisävero on 13,5 % vuoden 2026 alusta alkaen (aiemmin 14 %). Kanta on sama paikan päällä tarjoiltuna, mukaan myytynä ja cateringissa. Lähde on Verohallinnon alv-kantataulukko, josta ajantasaiset kannat kannattaa aina tarkistaa.

Mikä on alkoholin alv ravintolassa?

Alkoholijuomien tarjoilu ja myynti verotetaan yleisellä 25,5 prosentin kannalla, joka on ollut voimassa 1.9.2024 alkaen. Alkoholittomat juomat, kuten limonadit ja alkoholiton olut, kuuluvat sen sijaan ruoan 13,5 prosentin kantaan.

Onko take away -ruoan alv sama kuin paikan päällä syödyn?

On. Suomessa ruoan mukaanmyynti ja ravintolatarjoilu ovat samassa 13,5 prosentin kannassa, joten annoksen vero ei muutu sen mukaan, syökö asiakas sen salissa vai kotona. Kaikissa Euroopan maissa näin ei ole, joten ulkomaisiin ohjeisiin ei kannata nojata.

Milloin ravintolan pitää rekisteröityä alv-velvolliseksi?

Kun kuluvan tai edellisen kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Käytännössä lähes jokainen ravintola ylittää rajan, ja aloittavan yrittäjän kannattaa hakeutua rekisteriin heti alusta, jotta perustamisvaiheen isojen hankintojen arvonlisäverot saa vähentää.

Meneekö pidätetystä no-show-maksusta arvonlisävero?

Ei lähtökohtaisesti: Verohallinnon ohjeen A122/200/2015 ja EU-tuomioistuimen ratkaisun C-277/05 mukaan peruutuksen yhteydessä pidätetty summa on vahingonkorvauksen luonteinen erä, joka jää alv:n soveltamisalan ulkopuolelle. Rajanveto on kuitenkin hienosyinen, joten varmista käsittely tilitoimistoltasi.

Vaatiiko Suomen laki sertifioidun kassajärjestelmän?

Ei vaadi. Suomessa ei ole fiskaalista kassalaitelakia, vaan laki edellyttää kuitin tarjoamista käteis- ja korttimaksuista (laki 658/2013) ja sen, että kuitti erittelee arvonlisäveron verokannoittain. Mikä tahansa kassajärjestelmä, joka täyttää nämä vaatimukset ja tuottaa luotettavan kirjanpitoaineiston, käy.